Onko sun sorkat kunnossa?

Ei ole sorkkahoitajaa tällä hetkellä jalkoihin katsominen. Rakot rehottavat varpaissa, ja muutama kynnenmenetyskin näyttää olevan edessä. Olo lienee kuin valkoviivan paiseesta kärsivällä asiakkaalla. Lehmän paiseeseen auttaa kenkä, joka keventää vauriosta kärsivän sorkkapuoliskon. Polkujuoksua harrastavan sorkkahoitajan pelastus ovat rakkolaastarit. 

Kaikkea se kaksi vuotta sitten alkanut juoksuharrastus teettää. Muutama päivä sitten vetelin yhteen putkeen maratonin verran 1,3 kilometrin lenkkiä Aulangon maisemia kierrellen. Kuuma olisi tullut ilman hellettäkin. 

Kyllä se niin on, että tuskaa ei saa juoksemalla pois, mutta siirrettyä kyllä. Jos lähtiessä ottaa päästä, niin matkan edetessä yhä enemmän varvaspuolesta.

Sorkista potkua harrastuksiin
Kun toimii fyysisessä ammatissa maatalouslomittajana ja sorkkahoitajana, päivittäinen askelmäärää kohoaa jopa 30 000:een. (Maratonin mittaisessa juoksussa se oli muuten noin 60 000.) 

Ilman työstä saamaani kestävyyttä en olisi koskaan lähtenyt laskettelemaan vuorille. Ei olisi ollut kuntoa.
Tie huipulle – siis vuorille ja tuntureille –- on kulkenut asiakasnavettojeni kautta, ehdottomasti.

Paluu Pallakselle
Vuosi sitten oli elämäni toinen Ultra Trail, Hetta-Pallas. Tossua toisen eteen ehkä joku 58 kilometriä reittimuutoksien takia.
Ensimmäiset kymmenen kilometriä olivat maantietä. Siinä sai hyvin juostua jalat puhki, joten voin sanoa, että ei se meno sitten tunturissa enää niin vauhdikasta ollut. Mutta kukapa sinne asti olisi keskeyttämään lähtenyt?
Juoksuntapaisella askeleella matka onnistui reiluun kymmeneen tuntiin. Tavoitteeksi olin asettanut – vain yhden pidemmän juoksun kokemuksella – kahdeksan tuntia. Eli urakan voi kusta ennen kuin se alkaa: olkoon se harrastus tai pitkäksi venyvä työpäivä sorkkien parissa.
Palasin Pallakselle kuitenkin paremmassa kunnossa kuin varusmiespalveluksessa liki 30 vuotta aiemmin, kun hiihdettiin samaisella tunturilla vuonna 1992. Se jos mikä ei ole huono asia, jos viittäkymppiä käyvä ukko on elämänsä kunnossa tai ainakin tavoittelee sitä.

Vaarat häämöttävät
Varpaat kestävät matkassa, kun juoksija muistaa panostaa kunnon kenkiin ja sukkiin. ”Ehkäise ennalta, sanoi sorkkahoitaja.”
Syyskuussa juostaan Aulanko Tower Trail Hämeenlinnassa. Taas saa laittaa lapun rintaan. Se onkin ensimmäinen lappujuoksukisa tälle vuodelle. Päätavoitteeni on lokakuun Vaarojen maratonilla juostava 65 kilometriä.
Sitä ennen hoidetaan sorkkia, pestään käsiä ja remontoidaan rintamamiestaloa taitojen ja ehtimisen mukaan.